HomePALVELUT ..STUDIO ..KORTIT ..HINNASTO...PHOTOSHOP ..KAUPPA......

Kuvien käsittely

Yleistä digivalokuvauksesta

Digitaalinen kuva teknisesti

Muistit ja kuvan pakkaaminen

Kuvaaminen

Kuvien käsittely

Kuvat DVD:lle

Kuvien käyttö

Sanasto

 

Minkälaisen tietokoneen tarvitsen kuvien käsittelyyn?

Miten kuvat siirretään kamerasta tietokoneeseen?

Miten voin muokata digitaalista kuvaa?

Mitä ohjelmia tarvitsen digitaalikuvien käsittelyyn?

Mitä pitäisi tehdä kuvankäsittelyohjelmallani, jotta kuvasta tulisi hyvän näköinen?

Kannattaako asettaa kamera tekemään haluamani kokoinen kuva vai ottaa kuva suurempana ja pienentää kuva kuvankäsittelyssä?

JPEG-kuvan uudelleentallentaminen heikentää sen laatua. Miten voi välttyä tältä?

Mitä ovat EXIF-tiedot?

Mitä on kuvan terävöitys?

Mitä tekee Unsharp Mask?

Kuinka saan päivämäärän kuviini?

Kuinka saan mustavalkoisia kuvia?

Kuinka pienennän suuren joukon kuvia kerralla?

Kuinka nimeän suuren joukon kuvia uudestaan?

 

Minkälaisen tietokoneen tarvitsen kuvien käsittelyyn?

  • Tietokoneestasi täytyy löytyä liitäntä, jolla voit siirtää kuvat kamerasta koneeseen.
  • Kamerasi mukana tulevat ohjelmat voivat vaatia tiettyä käyttöjärjestelmää tai muistimääriä.
  • Mahdollinen kuvankäsittelyohjelmasi täytyy toimia koneessasi. Tähän voi liittyä käyttöjärjestelmä-, teho- tai muistivaatimuksia. Tutustu ohjelmistosi ohjekirjoihin. Yleensä ylimääräinen muisti tietokoneessasi tehostaa kuvankäsittelyä eniten.
  • Levyäkin olisi mukava olla niin, että sinne mahtuu muutama kamerallinen kuvia.
  • Mitä enemmän otat kuvia, sitä nopeammin toteat, että levytilasi loppuu. Kirjoittava CD-ROM olisi hyvä asia.

Jotain arvioidakseni sanoisin, että Windows-puolella Windows ME, 2000 tai XP alkaa olla tarpeen, jotta uuden kameran saisi helposti toimimaan. Macintosh-puolella pitää löytyä USB-liitäntä ja tuki kameran ohjelmille. Jos haluat tehdä kuvankäsittelyä, niin muistia kannattaisi olla vähintään 256 megatavua.

Et välttämättä tarvitse tietokonetta ollenkaan. Kuvat voidaan myös siirtää kamerasta tai muistikortilta suoraan tulostimeen tai viedä valokuvausliikkeessä tulostettavaksi.

Alkuun

Miten kuvat siirretään kamerasta tietokoneeseen?

Useimpien kameroiden mukana tulee joku tapa siirtää tietoja kamerasta tietokoneeseen. Useimmiten tarjotaan MS Windows:lle ja Mac:lle sopivia ohjelmia ja liitäntöjä. Linux:lle löytyy valmiita rajapintoja ainakin kortinlukijoille ja PCMCIA:lle, mutta kannattaa tarkistaa myös mitä gPhoto -ohjelma voi kamerallesi tarjota.

Kamerasi kuvien siirron tarkempi kuvaus pitää löytyä kamerasi ohjeista. Ongelmatilanteissa kannattaa tutkia mahdollisesti verkosta löytyvät valmistajan sivut tai ottaa yhteyttä myyjään, valmistajaan tai maahantuojaan.

Siirtotapoja

1.Kaapelilla kamerasta tietokoneen levylle

1.A) Sarjaliitännällä (serial line, RS-232 -connection)

Voinee sanoa, ettei sarjaliitännällä siirtäviä kameroita ole enää.

1.B) USB-liitännällä.

Yleisin nykyisissä kameroissa. Nopea (sekunteja per kuva), varma. Voidaan käyttää joko erillistä ohjelmaa tai joissakin kameroissa kamera näkyy ikäänkuin tietokoneen levynä.

USB:stä on uudempi versio USB 2.0, joka on selkeästi nopeampi. Tämä versio on yleistymässä kameroissa ja on käytettävissä kortinlukijoissa. Pullonkaulaksi voi tullakin muistikortin ja/tai tietokoneen nopeus. Versiot ovat yhteensopivia, joten esim. tietokoneesi USB 2.0 -liittymässä voi käyttää kameran 1.0-liityntää.

1.C) Firewire

Uusi vielä nopeampi vaihtoehto. Ei vielä kovin yleinen digikameroissa, mutta yleistymässä digivideokameroissa.

2. Langattomasti

Joissain kameramalleissa käytettävissä oleva vaihtoehto. Näissä yleensä halutaan yhteys johonkin kannettavaan laitteeseen. Tekniikoita ovat infrapunasiirto tai ns. Bluetooth. Myös wlan-yhteyksiä on kokeiltu digijärjestelmäkameroissa.

3. Telakka

Yleistymässä oleva helppo ratkaisu, jossa asetettaessa kamera telineeseensä se siirtää kuvat tietokoneeseen ja samalla lataa akkujaan. Telakka kytketään koneeseen yleensä USB-liitännällä.

4. Siirtämällä muistivälinettä.

Lähes kaikille muistivälineille (compact flashille, smartmedialle jne) saa lukijoita tai adaptereja, joilla kamerasta pois otettu muistikortti saadaan tietokoneen näkyville. Lukijat voivat olla pieniä 'ulkoisia levyasemia', joihin muistikortti työnnetään. Nämä voivat olla kytketty tietokoneeseen USB-väylän tai printteriportin kautta. Yleensä lukija näkyy tietokoneella omana kovalevynään.

Erillisen kortinlukijan etuja ovat kortin lukeminen ilman kameran akkujen käyttöä, yleensä paremmin eri koneisiin yhteensopivat ajurit ja mahdollisuus käyttää korttia myös normaalien tiedostojen siirtoon. Useat erilaiset ongelmat kameran liittämisessä kaapelilla tietokoneisiin on lopulta ratkaistu ostamalla edullinen ulkoinen kortinlukija.

Käytössä voi olla myös PCMCIA-sovitin (memory card adapter), johon kortti laitetaan ja asetetaan tietokoneen PCMCIA-asemaan. Compact Flash -korteille tämä sovitin on varsin nopea ja edullinen. Lisäksi useimmat kannettavat tunnistavat kortin levyasemaksi ilman mitään ajuriohjelmia. SmartMedialle, Xd:lle ja muille korttityypeille on vastaavanlaisia sovittimia saatavissa, mutta kalliinpina.

Erikoisempiakin ratkaisuja on: mm. korpun muotoinen sovitin (ainakin tuotenimellä FlashPath), jolla muistikortti luetaan levykeaseman kautta. Tämä menetelmä vaatii ajuriohjelmien asentamisen koneeseen.

Jos kamera käyttää levykkeitä tai romppuja, niin ne käyvät sellaisenaan levyasemiin.

Nykyään myös useisiin kirjoittimiin voidaan muisti tai kamera liittää tulostusta varten suoraan.

Alkuun

Miten voin muokata digitaalista kuvaa?

Digitaalisen kuvan vahvuus (ja osittain myös heikkous) on se, että sitä voidaan helposti muokata kuvan oton jälkeen. kuvan valoisuutta ja värejä useimmiten kannattaa korjata, jotta siitä saataisiin ihmisen näkemää vastaava. Kamera ei aina pysty toistamaan täydellisesti näkymää.

Kuvan muokkausta on aina tehty filmikuvillakin. Kehitys- ja vedostusvaiheessa on aina korjattu kuvan värejä, terävyyttä yms. Eivätkä varsinaiset kuvamanipulaatiotkaan ole vieraita. Nykyään digitiaalinen kuvankäsittely on vain saatavissa edullisesti jokaisen kuvaajan käyttöön.

Miksi muokata kuvaa

Uusimmat kamerat pyrkivät automaattiasetuksilla korjaamaan kuvien väritasapainoa, kontrasteja, terävyyttä yms - näin ikään kuin korvaamaan automaattisen filminkehityksen tekemät korjaukset. Joissakin kameroissa voi säätää minkälaisia korjauksia kamera tekee kuvanottovaiheessa.

Aina kamera ei onnistu. Tällöin kuvaa saattaa joutua korjaamaan, jotta se olisi sellainen kuin kuvaaja haluaa. Tyypillisesti kuvaa voidaan rajata, pienentää, pyörittää, tummentaa, vaalentaa, muuttaa kontrasteja, terävoittää tai poistaa roskia, puhumattakaan erilaisista taiteellisimmista tehokeinoista.

Kaikille helppo ja saatavissa oleva kuvankäsittely on aiheuttanut, ettei kuvalla ole enää välttämättä sellaista todistusvoimaa, kun sillä on ollut. Jopa filmillä oleva kuva on voitu kuvata digitaalisesti käsitellystä kuvasta uudestaan. Tämä on valitettavaa, mutta ihmisluonne on sellainen.

Mitä pitäisi korjata?

Yleistä ohjetta siitä, miten kuvaa pitää korjata kussakin tilanteessa on vaikea antaa. Kuvankäsittelyohjelmasi ohjekirja on jonkinlainen alkuopas ja kirjakaupasta/kirjastosta löytyy kuvankäsittelyoppaita myös aloittelijoille. Hyviä ohjeita ja vinkkilistoja löytyy myös verkosta. Kuvankäsittelykurssit ovat myös suositeltavia, jos intoa riittää.

Pitämällä alkuperäinen kuva tallessa ja kokeilemalla kuvankäsittelyohjelman toimenpiteitä kuvasi kopiolle, opit kantapään kautta, mitä kukin käsittelytapa tekee ja kuitenkin voit aina aloittaa alusta. Tätä et voisi tehdä kehittämättömällä filmillä kun kerran per kuva.

Alkuun

Mitä ohjelmia tarvitsen digitaalikuvien käsittelyyn?

Ensinnäkin tarvitset kamerasi tai kortinlukijasi mukana tulevat ohjelmat kuvien siirtoa varten.

Kuvankäsittelyä varten tarvitset ohjelman, jolla voi säätää kuvien kokoa, värejä, kontrastia ja valoisuutta sekä tallettaa kuvat haluuttuun tiedostomuotoon. Tälläinen tulee yleensä kamerasi mukana. Muita usein mainittuja ovat ovat Adobe Photoshop (kallis, ammattilaistyökalu), Adobe Elements (edullisempi versio edellisestä), Corel Photo Paint (ilmeisen toimiva tämäkin), Jasc Paintshop Pro (edullinen, monipuolinen) tai vaikkapa GIMP (ilmainen).

Muitakin ohjelmia on. Kannattaa esimerkiksi kysellä kuvaavien tuttavien kokemuksia heidän käyttämistään ohjelmista.

Kuvien selaus ja arkistointi

Kun kuvia alkaa kertyä, niin niitä on helpompi selata ohjelman avulla. Useissa kuvankäsittelohjelmissa on ns. browser, jolla voi selata kuvia tietokoneen hakemistoissa tai rompulla. Erillisiä tälläisiä ohjelmia ovat mm. Infranview ja ACDSee, joissa nykyään on mukana myös kuvankäsittely- ja arkisto-ominaisuuksia.

On olemassa myös varsinaisia kuva-arkisto -ohjelmia. Näissä on yleensä ominaisuuksina kuviin liitettävät kuvaukset ja niillä haku. Lisäksi ne tukevat kuvien arkistointia rompuille ja osaavat kertoa miltä rompulta joku tietty kuva löytyy. Arkisto-ohjelmien taso ja ominaisuudet vaihtelevat ammattilaistyökaluista ilmaisiin harrastelijakuvaselaimiin.

Muita mahdollisia tarpeita voivat olla ohjelmat näytön ja printterin kalibrointiin, ohjelmat www-kuva-arkistojen luontiin, panoraamojen teko-ohjelma tms.

Alkuun

Mitä pitäisi tehdä kuvankäsittelyohjelmallani, jotta kuvasta tulisi hyvän näköinen?

Peruskäyttäjälle usein riittää, että kuva käännetään kuvankäsittelyssä oikein päin ja mahdollisesti muutetaan sen kokoa. Tämän jälkeen kuva voidaan tulostaa, laittaa web-sivulle tai tallettaa. Joskus kuitenkin kuva on liian tumma tai värit eivät toistu luonnollisesti. Kenties myös kuvan rajausta halutaan muuttaa, siis kuvasta halutaan 'leikata reunoja pois'.

Kuvankäsittely yhdistetään usein kuvan muuttamiseen (kuvamanipulaatioon). Useimmiten kuitenkin digivalokuvaa on syytä käsitellä, jotta kuvan valoisuus ja värit toistuisivat luonnollisena. Digikamerat eivät usein pysty toistamaan näkymään sellaisena kuin ihminen sen näkee. Vastaavanlaisia operaatioita tehdään myös filmikuville kehityksen ja kopioinnin yhteydessä.

Ohjeita

Ei ole yhtä hyvää tapaa käsitellä kamerasta tulevaa kuvaa. Käsittely riippuu käytettävästä ohjelmasta, kuvan aiheesta ja teknisestä onnistumisesta ja ennen kaikkea kuvan käyttötarkoituksesta ja halutusta lopputuloksesta.

On eräänlaisia perusohjeita, joissa pyritään yleensä saamaan kuvasta teknisesti kohtuullinen ja oikean näköinen. Näihin ohjeisiin yleensä liittyy: kuvan rajaus (cropping), värien korjaaminen 'luonnollisiksi', kontrastien parannus ja digikuvissa usein terävöitys (sharpening).

Kuvankäsittelyä oppii parhaiten kurssilla tai jonkun osaavan opastamana. Kursseja järjestetään kaupallisina, mutta myös kansalaisopistoissa ja iltalukioissa. Jos aihe kiinnostaa, niin kurssit ovat erittäin suositeltavia.

Alkuun

Kannattaako asettaa kamera tekemään haluamani kokoinen kuva vai ottaa kuva suurempana ja pienentää kuva kuvankäsittelyssä?

Jos esimerkiksi halutaan vain ns. 10-kuvia, niin niiden tulostamiseen riittää n. 1300 x 1000 pikseliä. Kamera voitaisiin asettaa ottamaan kuvia suunnilleen tuolla koolla. Vaihtoehtona voidaan käyttää kameran isompaa kuvakokoa ja pienentää kuvat sitten kuvankäsittelyohjelmalla.

Miksi suurempi kuvankoko?

Yleensä kannattaisi ottaa kuva isoimmalla kamerasta lähtevällä kuvakoolla. Tällöin sinulla on parhaat mahdollisuudet tehdä kuvastasi sellainen kuin haluat:

  • Yleensä kuvankäsittelyohjelmassa on parempaa jälkeä tekevät rutiinit kuvan pienentämiseen kuin kamerassa.
  • Isommasta kuvasta voidaan rajata vain osa käyttöön.
  • Isompi kuva kestää paremmin kuvankäsittelyä, esim terävöitystä. Samoin, jos kuvaan on tullut kohinaa vähän valon takia, niin pienentäminen yleensä poistaa sitä.
  • Voikin tulla tarve myös isommalle kuvalle, esim. jos vaikka kuva onnistuu niin hyvin, että sen haluaisi tulostaa isompana.

Jos olet ostanut kameran kalliilla, etkä sitten käytä sitä täysimittaisesti, niin oikeastaan heität rahaa hukkaan. Muistikortit ovat suhteellisen edullisia tänä päivänä ja niihin kannattaisi sijoittaa, jotta kamerasi palvelisi sinua hyvin.

Entä pakkaus

Kannattaisi myös ottaa kuva mahdollisimmän vähäisellä pakkauksella. Vähiten pakattu JPEG ei sisällä kovin paljoa pakkaushäiriöitä ja kuitenkin se pienentää kuvan kokoa huomattavasti. Voimakkaampi pakkaus säästää kyllä muistia, mutta täysikokoisessa tulosteessa alkaa näkyä JPEG:lle tyypillisiä sahalaitakuvioita.

Kun halutaan huippulaatua niin täysin pakkaamaton kuva on tietysti paras. RAW-muotoinen kuva on vielä kohtuullisen kokoinenkin - TIFF-muotoinen syökin sitten muistikorttia jo paljon. Muistinkulutuksen lisäksi pakkaamattomat kuvat ovat myös hitaampia käsitelllä: muistikortille kirjoittaminen ja RAW-konversio vievät aikaa. Pakkaamattomat kuvat ovat parhaimmillaan, jos kuvaa aiotaan (ja osataan) voimakkaasti jälkikäsitellä.

Kun muisti loppuu

Jos pitää ottaa paljon kuvia ja kameran muistista on pulaa, niin silloin pitää jostakin tinkiä. Ensimmäinen asia on unohtaa pakkaamattomat kuvat. Jos kuvaa ei ole tarkoitus juurikaan käsitellä, vaan lähinnä printata esim. 10-kuvana, niin pakkausta voi lisätäkin. Kuvan ottaminen suoraan lopullisessa koossa vähentää ehkä eniten mahdollisuuksia tehdä jälkikäteen kuvalle jotain.

Yksi pieni tapa säästää muistia on säätää kamera terävöittämään kuvaa mahdollisimman vähän - jos tälläinen säätö kamerasta löytyy. Tällöin JPEG pakkaa kuvaa paremmin ja säästää muutaman kymmenen prosenttia muistitilaa. Kuvat tulee sitten terävöittää kuvankäsittelyssä. Etuna voi taas olla myös se, että pääsee itse enemmän vaikuttamaan kuvan haluttuun terävyyteen.

Alkuun

JPEG-kuvan uudelleentallentaminen heikentää sen laatua. Miten voi välttyä tältä?

Periaatteessa, jos avaat JPEG-muotoisen kuvan kuvankäsittelyohjelmaan ja tallennat sen uudelleenpakaten, niin kuvasta poistuu jälleen uusia yksityiskohtia. Tosin tämän vaikutus ei ole kovin merkittävää, jos käytetään järkevän pientä pakkausvoimakkuutta.

Kuitenkin on keinoja, joita voi käyttää vähentämään pakkauksen vaikutusta:

  • Säilytä alkuperäinen kamerasta tullut kuva. Jos kuva on jo alunperin jpeg-pakattu, niin pyri kopioimaan alkuperäinen suoraan kamerasta, tai jos et voi suoraan kopioida kuvaa levyllesi, niin kirjoita kuva levylle lukuohjelmasta häviöttömällä pakkauksella.

  • Kun haluat käsitellä kuvaa, ota alkuperäisestä kopio, tee kaikki haluamasi muutokset ja tallenna lopulliseen muotoon. Älä tee välitallennuksia JPEG-muotoisina, joita sitten lukisit jatkaaksesi työtä. Jos tarvitset välitallennuksen, tee se häviöttömänä vaikkapa kuvankäsittelyohjelman omassa tiedostomuodossa.

  • Joitakin asioita voi JPEG-kuvalle tehdä häviöttä. Esim kuvan pyöritykseen on työkaluja, joilla kuvaa ei varsinaisesti pureta ja pakata uudestaan.

Mitä ovat EXIF-tiedot?

JPEG-tiedoistoille on määritelty mahdollisuus tallettaa kuvatiedostoon tietoja kuvausolosuhteista. Näitä tietoja kutsutaan EXIF-tiedoiksi (Exchangeable Image File format). Nämä tiedot sisältävät yleensä tietoa käytetystä kamerasta, sen asetuksista, automaattitilassa käytetyistä kuvausarvoista, kuvausajan yms.

Useat kuvankäsittely- ja selausohjelmat osaavat näyttää JPEG-kuvalle nämä EXIF-tiedot. Myös erillisiä ohjelmia tähän käyttöön on, esimerkiksi Windows:lle kätevä Exifer-ohjelma.

Kun kuvankäsittelyohjelma tallettaa JPEG-kuvan uudestaan, ei se välttämättä säilytä alkuperäisiä EXIF-tietoja.

Alkuun

Mitä on kuvan terävöitys?
Mitä tekee Unsharp Mask?

Terävöityksellä pyritään korostamaan kuvan yksityiskohtia. Kuvattaessa, skannattaessa tai kuvaa pienennettäessä kuva hiukan 'pehmenee'. Ehkä olennaisena syynä tähän on se, että edellämainituissa tapauksissa kunkin pikselin alalla todellisen aiheen muuttuvat värit korvataan yhdellä tasaisella neliönmuotoisella väripinnalla. Terävöitys koettaa korvata tätä pehmenemistä korostamalla kuvassa olevia värialueiden reunoja.

Terävöitys ei varsinaisesti korjaa kuvan tärähtämisestä tai väärästä etäisyysmittauksesta johtuvaa pehmeyttä, mutta se voi parantaa tilannetta joskus.

Miten terävöitetään?

Useimmat digikamerat terävöittävät ottamaansa kuvaa jo kamerassa. Tämän terävöityksen voimakkuutta voi ehkä säätää ja raw-muotoisissa kuvissa jopa jättää tekemättä. Kameran kennolle oletettu kuva tarvitsee terävöitystä, mutta parhaaseen lopputulokseen pyrittäessä se ehkä kannattaa tehdä kuvankäsittelyohjelmassa, jossa siihen pystyy paremmin vaikuttamaan.

Terävöitysalgoritmeja on useanlaisia. Valokuville tuntuu parhaiten sopivan menetelmä, jota kutsutaan nimellä 'Unsharp mask'. Hiukan harhaanjohtava nimi johtuu filmin kopiointikikasta, jossa pyrittiin samanlaiseen lopputulokseen. Tässä yhtenä osana oli epäteräväksi kopioitu kuva, jota käytettiin lopullisen kuvan luonnissa 'suodattimena'.

Unsharp mask

Unsharp mask -algoritmi yleensä haluaa kolme parametria: määrän (amount), säteen (radius) ja kynnyksen (threshold, clipping). Useimmiten määrä on prosentteina, säde pikseleihin verrattavana lukuna ja kynnys lukuarvona, joka on verrattavissa väriarvoihin.

Kynnys kuvaa vierekkäisten pikselien sävyeroa, mikä tulkitaan kuvion "reunaksi" ja mihin siis sovelletaan terävöintiä. Jos kuvassa on pientä tasaista kuviota tai esim. kohinaa, kynnystä suurentamalla vältytään terävöittämästä jokaista kuvio- tai kohinapistettä. Kannattaa seurata jonkin todellisen reunan terävöitymistä ja samalla koko kuvan "rakeisuutta". Sopiva lähtöarvo voisi olla 2. Jos kuva muuttuu liian rakeiseksi, suurenna kynnystä tai tarvittaessa pienennä määrää.

Säde kuvaa, kuinka leveä terävöintivyöhyke reunoille tehdään. Kannattaa isontaa radiusta asteettain, kunnes juuri ja juuri erotat reunan terävöityksen lopullisessa kuvassa. Hyviä arvoja esim. webbikuvissa 0.6, kymppikuville 1 ja isommille printeille 1.5. Sitä suurempaa ei yleensä tarvita kuvien parantamiseen, muut tehokeinot ovat asia erikseen.

Määrä kuvaa terävöinnin "tehokkuutta". Pienissä, esim. webbikuvissa riittää 50-100%, suuremmissa printeissä pari sataa prosenttia tai enemmän. Vaikutusta kannattaa katsoa lopullisesta kuvasta.

Ks. myös Terävä, terävämpi, epäterävä maski

Alkuun

Kuinka saan päivämäärän kuviini?

Monissa filmipokkareissa on mahdollista valottaa kuvan nurkkaan päivämäärä. Päivämäärän todellinen tarve lienee muistuttaa milloin kuva on otettu. Kun päivämäärä on kuvassa, niin sen poistaminen ja alle jääneen kuvan osan palauttaminen ei ole helppoa. Filmipokkareissa vain ei ole muuta vaihtoehtoa kuin valottaa päivämäärä filmille.

Digipokkareissa tämä toiminto ei ole kovin yleinen, vaikka sitä joistakin digeistä kyllä löytyy. Sensijaan päivämäärä ja aika talletetaan yleensä sekä kuvatiedoston luontiajaksi että JPEG-kuvissa yleensä myös ns. EXIF-tietoihin. EXIF-kentät ovat kuvan mukana olevia tietokenttiä, jossa on yleensä kameran asetukset, kuvanottohetki ja muuta saatavissa olevaa tietoa. Tiedot ovat siis olemassa, ilman että varsinaista kuvaa tarvitsee 'sotkea'. Lisäksi kuvan osaksi talletettu päivämäärä ei kestä pienennystä tai vaikkapa kuvan rajausta.

Haluan päivämäärän kuvaan!

Jos päivämäärä halutaan näkyville, niin se on parempi lisätä vasta kuvan jälkikäsittelyssä: tulostukseen, pienennettyyn www-kuvaan tai muuhun. Digitaalisesti säilytettäväksi tarkoitettuun alkuperäiskuviin taas kannattaisi lisätä päivämäärät ja kuvaustekstit joko kuva-arkisto -ohjelman kautta tai vaikka ihan tekstitiedostoksi.

Päivämäärän lisääminen onnistuu käsin kuvankäsittelyohjelmalla. Lähes kaikissa ohjelmissa on mahdollisuus lisätä tekstiä kuvaan. Joissakin ohjelmissa on automaattitoimintoja päivämäärän lisäämiseen jopa suoraan kuvan EXIF-tiedoista luettuna.

Alkuun

Kuinka saan mustavalkoisia kuvia?

Kuluttajakäyttöön ei mustavalkoista digikameraa taida olla. Kuitenkin mustavalkoisissa kuvissakin on oma viehätyksensä. Usein kuvan pelkistäminen tuo aihetta paremmin esille. Mustavalkoiset kuvat korostavat valon vaihtelua, kun värit on jätetty pois.

Mustavalkoisia (tai oikeastaan harmaasävy) kuvia voi digikameralla luoda usealla tavalla. Useissa kameroissa on erikseen asetus, jolla kuva näytetään LCD:ssä mustavalkoisena ja talletetaan vain kuvan harmaasävyt. Tämä on näppärää, mutta ehkä jonkinverran rajoittaa mahdollisuuksiasi. Mustavalkokuva vie suunnilleen saman verran tilaa muistikortilla kuin värillinenkin.

Mustavalkoiseksi kuvankäsittelyssä

Kun kuvat muuttaa vasta kuvankäsittelyssä mustavalkoisiksi, on aiheen korostamisessa lisämahdollisuuksia (ja vielä on mahdollista käyttää kuvaa värillisenäkin). Usein selkeät, valoisuuseroja sisätävät kuvat ovat otollisia mustavalkoisinakin. Joskus mustavalkoiseksi muuttaminen voi myös lisätä kuvan tarkkuutta, jos esimerkiksi hämärässä otetut kuvat sisältävät paljon värillistä kohinaa.

Kuvankäsittelyohjelmat muuttavat kuvan mustavalkoisiksi laskemalla punaisen, sinisen ja vihreän sopivasti painotetun keskiarvon ja esittämällä sen harmaan arvona. Ohjelmien automaattisissa harmaasävymuunnoksissa nämä eri värien painot ovat kiinteitä ja toimivat kohtuullisesti yleistapauksessa.

Perinteisessä mustavalkokuvauksessa on käytetty värillisiä suodattimia kameran linssin edessä korostamassa aiheen valoisuuksia. Samanlaisia muutoksia voi tehdä kuvankäsittelyohjelmassa muuntamalla kuvan harmaasävyiksi käyttäen omia painokertoimia. Usein tätä kutsutaan värikanavien sekoittamiseksi (channel mixing). Tällöin käyttäjä voi itse valita, kuinka paljon punainen, sininen ja vihreä kanava vaikuttavat lopulliseen harmaaseen. Lopputulosta voi pyöritellä ja kokeilla eikä pelkästään rajoittua johonkin 'suodatinefektiin'. Sekoittaminen on helppo aloittaa vaikkapa katsomalla, minkälaisen tuloksen pelkästään yhden kanavan käyttäminen aiheuttaa.

Kolmas tapa muuttaa kuva harmaasävyiseksi on muuttaa se joko LAB- tai HSV-muotoon ja käyttää vain valoisuus-kanava (lightness, value). Tulos voi olla kohinattomampi kuin sekoitusmenetelmällä.

Ks. myös Digillä sävykkäitä mustavalkokuvia

Alkuun

Kuinka pienennän suuren joukon kuvia kerralla?
Kuinka nimeän suuren joukon kuvia uudestaan?

Joskus tulee tilanne, että haluaisi tehdä saman operaation suurelle joukolle kuvia. Tyypillisesti tämä operaatio on kuvien pienentäminen, uudelleennimeäminen tai tiedostoformaatin muuntaminen. Sekä Photoshopissa että PaintShopPro 8.0:ssa on mahdollista määritellä ns. makroja, joihin voi koota joukon toimintoja ja ajaa sitten näitä joukoille kuvia. On kuitenkin valmiitakin ohjelmia, joilla nämä konversiot sujuvat näppärästi.

Yksi näppärimmistä ohjelmista on Infranview, jolla voi kuvajoukkoa helposti muokata, uudelleennimetä tai kuvaformaattia muuttaa. Joukon käsittelyt löytyvät Batch conversion -toiminnosta.

Jos tarpeena on tuottaa ruudulle mahtuvia kuvia tai thumbnaileja - pieniä valintakuvia - www-sivun tuottamiseen, niin näppärämpi ratkaisu voi olla käyttää ohjelmaa joka tekee suoraan html-sivuja. Tälläisiä ovat mm. ilmainen JAlbum tai edullinen Arles. Myös Infranview ja jopa Photoshop osaa tehdä www-sivuja.

Linuxille löytyy useita grafiikkapaketteja, joilla voi tehdä helposti käsittelyä kuvatiedostoille. Muunmuassa ImageMagick ja PBMPlus ovat tälläisiä.

 

Alku

Minkälaisen tietokoneen tarvitsen kuvien käsittelyyn?

Miten kuvat siirretään kamerasta tietokoneeseen?

Miten voin muokata digitaalista kuvaa?

Mitä ohjelmia tarvitsen digitaalikuvien käsittelyyn?

Mitä pitäisi tehdä kuvankäsittelyohjelmallani, jotta kuvasta tulisi hyvän näköinen?

Kannattaako asettaa kamera tekemään haluamani kokoinen kuva vai ottaa kuva suurempana ja pienentää kuva kuvankäsittelyssä?

JPEG-kuvan uudelleentallentaminen heikentää sen laatua. Miten voi välttyä tältä?

Mitä ovat EXIF-tiedot?

Mitä on kuvan terävöitys?

Mitä tekee Unsharp Mask?

Kuinka saan päivämäärän kuviini?

Kuinka saan mustavalkoisia kuvia?

Kuinka pienennän suuren joukon kuvia kerralla?

Kuinka nimeän suuren joukon kuvia uudestaan?

 

 

Lähde: DIGIFAQ.INFO

 
  Home | Kuvagalleria | Kauppa | Hakemisto | Digi Info | Photoshop | Contact Us | Etsi sivustosta |  
 
  Copyright © Pony Foto