HomePALVELUT ..STUDIO ..KORTIT ..HINNASTO...PHOTOSHOP ..KAUPPA ......

Digitaalinen kuva teknisesti

Yleistä digivalokuvauksesta

Digitaalinen kuva teknisesti

Muistit ja kuvan pakkaaminen

Kuvaaminen

Kuvien käsittely

Kuvat DVD:lle

Kuvien käyttö

Sanasto

 

Miten kuvan värit talletetaan numeerisesti?

Mitä ovat bitti, tavu, kilotavu, megatavu, megapikseli?

Miten kuva talletetaan tiedostoon?

Resoluutio, kuvan koko?

Kamerani tuottaa vain 72 dpi:n resoluution kuviin?

Mitä kuvan resoluution muuttaminen vaikuttaa?

Kuinka saan luotua digitaalisen valokuvan?

Mikä on digitaalikamera / digikamera?

Mikä on skanneri?

 

Miten kuvan värit talletetaan numeerisesti?

Digitaalinen kuva muodostuu kuva-alkioista (pikseleistä), joihin kunkin pisteen väri, valoisuus, läpinäkyvyys tai muut seikat on talletettu numeerisena. Yleensä digitaalikameroista puhuttaessa tarkoitetaan kuvaa, jossa pisteestä on lähinnä talletettu väri ja pisteet muodostavat rivejä ja sarakkeita.

Tässä FAQ:ssa tarkoitetaan digitaalisella (valo)kuvalla juuri tälläistä rasterikuvaa ja yleensä vielä oikeasta maailmasta otettua valokuvaa (ei siis tietokoneella 'piirrettyä' kuvaa).

Nykyisissä harrastelijakameroissa käytetään useimmiten ns. RGB -muotoa, jossa kunkin kuva-alkion väri kerrotaan punaisen, vihreän ja sinisen valon yhdistelmänä. Värin kirkkaus kerrotaan lukuarvona. Useimmiten käytössä on 24-bittinen RGB, jossa kukin lukuarvo esitetään kahdeksalla bitillä eli arvoilla 0-255. Suuremmalla bittimäärällä voidaan lisätä värien sävymääriä.

RGB:n lisäksi käytetään muitakin koodaustapoja, mm. CMYK ja LAB, mutta näistä löytyy parempia dokumentteja muualta. Ohessa linkki väriavaruus FAQ:iin, jossa on lisätietoa koodaustavoista ja niiden eroista.

Mitä ovat bitti, tavu, kilotavu, megatavu, megapikseli?

Bitti ja tavu mittaavat digitoidun tiedon määrää. Bitti on pienin mahdollinen yksikkö, joka vastaa yhtä 'on / ei ole' -tietoa. Bittiä voidaan käyttää myös numeroarvoina 0 ja 1.

Kun bittejä yhdistetään, voidaan laskea suurempiakin arvoja. 8 bittiä muodostaa tavun, jolla voidaan esittää numeroarvot 0-255. Tavua voidaan käyttää myös muunlaisen tiedon esittämiseen. Yleisesti tavuun talletetaan yksi kirjainmerkki tai yksi väri esitetään yleensä kolmella tavulla (ns. 24-bittinen väri)

Tavun lyhenteenä käytetään useimmiten B-kirjainta (byte). Kilo on 1000, mega on miljoona. Tosin tietokoneiden yhteydessä usein kilo on 1024 ja mega 1024x1024. Kilotavu (kB) on 1024 tavua (n. vajaa A4-arkki tekstiä).

Pikseli on kuvapiste. Megapikseli on siis miljoona kuvapistettä esim. digikameran kennossa. Yhden megapikselin 24-bittisten värien tallettamiseen pakkaamattomana kuluu kolme megatavua.

Alkuun

Miten kuva talletetaan tiedostoon?

Digitaalinen kuva muodostuu pikseliriveistä ja sarakkeista. Kukin pikseli esitetään muutamalla numerolla, jotka kertovat pikselin värin. Periaatteessa siis kuva voidaan tallentaa tiedostoon kirjoittamalla alkuun vaikkapa kuvan koko ja sitten pikseleiden numerosarjat peräkkäin. Yksinkertaisimmat kuvantalletustavat toimivatkin näin.

Kuvantallennustapoja on kuitenkin monia muitakin. Ne yrittävät joko pakata kuvan pienempään tilaan tai mahdollistaa monenlaisien kuvatietojen tallentamisen samaan tiedostoon. Useimmiten tiedostot sisältävät alussa jonkin tunnisteen, jolla voidaan varmistaa että tiedosto on oikeaa tyyppiä. Sitten annetaan kuvan koko, värimäärä, pakkaustapa jne. Mahdollisia lisätietokenttiä ovat vaikkapa kameran kuvaustiedot, kuvanottohetki jne. Kuvatieto on sitten jotenkin koodattua ja pakattua. Yleensä kuvatiedosto on ns. binääristä, eli sitä ei voi lukea tekstinä. Kukin tiedostoformaatti tarvitsee ohjelman, joka osaa sitä lukea.

Tiedostoformaatit ovat kuitekin samat eri tietokonelaitteistoille ja myös kamerat käyttävät samoja formaatteja kuvan tallentamiseen omaan muistiinsa. Yleisimmät digikameroiden yhteydessä käytetyt tiedostoformaatit ovat JPEG ja TIFF sekä kamerakohtaiset RAW-tiedostot.

Resoluutio, kuvan koko?

Kuvan koolla voidaan yhteydestä riippuen tarkoittaa joko kuvapisteiden määrää kuvassa tai kuvan oikeita fyysisiä mittoja. Esim. kuvan koko kuvapisteinä voisi olla 1280 x 960 (= n. 1.2 megapikseliä). Samaisen kuvan koko tulostettuna paperilla voisi olla n. 10x8 cm.

Resoluutiosta (erottuvuudesta) puhuttaessa tarkoitetaan kuinka paljon kuvapisteitä esitetään tietyllä pituusmitalla. Usein käytettyjä lyhenteitä ovat PPI: pikseleitä tuumalla, DPI: pisteitä tuumalla tai LPI: linjoja tuumalla (vastaavia yksiköitä on myös senttimetrille).

Tulostusresoluutio

Resoluutio siis sitoo kuvan fyysiset mitat kuvan kuvapisteiden määrään. Resoluutiolla mitataan useimmiten tulosteen laatua. Esim. yllä olevassa esimerkissä resoluutio on n. 120 kuva-alkiota senttimetrillä, likimain 300 pikseliä tuumalla (PPI).

Tulostimissa käytetään vain rajattua määrää musteita (3-6), jolloin tarvitaan useita (20-250) mustepisteitä yhden todellisen väripisteen muodostamiseksi. Tulostimien tarkkuus ilmoitetaan pisteinä tuumalle (DPI), mutta tällä tarkoitetaankin mustepisteiden määrää. Todellinen pikselitarkkuus on huonompi.

Kun digitaalinen kuva on tietokoneen näytöllä, ei yleensä puhuta resoluutiosta vaan näkyvistä kuvapisteiden määrästä. Näytöilläkin sinänsä on resoluutio (yleensä 70-100 PPI), mutta sitä voi yleensä muuttaa. Jos kuvankäsittelyohjelmasi antaa kuvalle jonkun resoluution ei sillä yleensä ole merkitystä näytöllä, vaan sitä ehkä käytetään mitoitettaessa tulostusta ohjelmasta.

Alkuun

Kamerani tuottaa vain 72 dpi:n resoluution kuviin?
Mitä kuvan resoluution muuttaminen vaikuttaa?

Kun kuva on digitaalisessa muodossa, ei sillä ole fyysista leveyttä tai korkeutta. Koska resoluutio kertoo pikselimäärän todellisella pituusmittayksiköllä, niin resoluutiolla on merkitystä vain skannatessa tai tulostettaessa. Kuvatiedostossa resoluutio on vain tietona. Vain todellisilla pikselimäärällä on merkitystä.

Kamera voi tallettaa JPEG-kuvan EXIF-tietoihin jonkun resoluutioarvon. Kuvankäsittelyohjelmassa voit muuttaa kuvan resoluutiota. Mutta mikäli todellinen pikselimäärä ei muutu, ei kuvakaan muutu. Jos taas annat kuvalle jonkun haluamasi fyysisen koon ja resoluution, niin kuvankäsittely vähentää tai lisää pikseleitä kuvasta - oikeasti suurentaa tai pienentää kuvaa.

Kuvalle annettua resoluutiota voidaan käyttää tietona tulostuksessa. Tällöin voi käydä niin, että kuva tulostuukin huonolaatuisena tai karkeana, jos sen tietoihin on jäänyt pieni resoluutio, vaikka kuvassa olisikin pikseleitä hyvälaatuiseen tulostukseen.

Alkuun

Kuinka saan luotua digitaalisen valokuvan?
Mikä on digitaalikamera / digikamera?
Mikä on skanneri?

Digitaalisen valokuvan aikaansaamiseksi täytyy kuvattavan kohteen valoisuus ja värit muuttaa numeroarvoiksi. Todellisesta maailmasta otetun digitaalisen valokuvan voi joko ottaa suoraan digitaalikameralla tai ns. skannaamalla filmille otetusta kuvasta. Digitaalikamerasta käytetään lyhyempää ilmaisua digikamera.

Tämän sivuston digikameroilla tarkoitetaan tavallisia valokuvia ottavia kameroita, ei siis digitaalisia videokameroita. Digitaalisia videokameroita käsitellään tyhjentävästi Digivideo.org:n suomenkielisillä sivuilla, johon linkki ohdessa.

Digitaalikameran kenno

Digitaalikamera ei välttämättä eroa paljoakaan normaalista kamerasta. Digitaalikamerassa filmin tilalla on sähköinen kenno, joka mittaa linssin läpi näkyvästä kuvasta eri värien voimakkuudet. Kenno muodostuu suorakulmaisesti riveihin ja sarakkeisiin asetetuista antureista (photosite), jotka kukin mittaavat kohdalleen osuvan kuvapisteen. Usein näitä antureita nimitetään myös kennon pikseleiksi, vaikka sinänsä pikseli on pelkkä kuvatiedoston osanen.

Kenno voi olla tehty joko CCD (charge-coupled device) tai CMOS (complimentary metal-oxide semiconductor) tekniikalla. CCD on vanhempaa ja koetumpaa teknikkaa, CMOS näyttäisi antavan tulevaisuudessa mahdollisuudet edullisiin suuriin kennoihin ja sitä kautta parempiin kuviin.

Digikameran ero digitaaliseen videokameraan ei ole kovin suuri. Still camera -käsitettä käytetäänkin englanninkielisenä terminä puhuttaessa tilanteen pysäyttävistä yhden kuvan kameroista.

Digitaalikameran näkyvimpiä eroja normaaliin filmikameraan on kameran nestekidenäyttö (LCD), josta kuvia voi katsoa heti kuvanoton jälken. Tällöin tuloksen näkee ainakin pienenä versiona heti eikä kuvaa tarvitse kehittää nähdäkseen kuvan.

Skanneri

Kuvanlukijassa paperikuvasta, negatiivista tai diasta (tai vaikkapa skannerin lasille asetetusta esineestä) mitataan samanlailla piste pisteeltä värien voimakkuudet. Mittaamiseen käytetään yleensä viivamaista anturijonoa, joka liikkuu pitkin kuvaa ja lukee kuvan läpi.

Kumpi parempi

Yleensä perinteisellä filmikameralla ja skannerilla saadaan enemmän kuvapisteitä lopulliseen digitaalikuvaan ja periaatteessa siis laadukkaampaa jälkeä. Lisäksi tällä hetkellä peruskameran ja skannerin yhdistelmä on halvempi kuin vastaavan tasoisen digitaalikameran. Varsinkin, jos tarkoitus on tulostaa suuria kuvia, niin harrastelijan budjetilla ei sopivaa kameraa saa.

Skannerilta kuva siirretään aina tietokoneelle - digitaalikameraltakin yleensä. Tietokoneessa kuvaa voidaan muokata, tulostaa tai esim. liittää julkaisuun. Uusimmissa kameroissa kuva voi olla myös niin valmis, että se voidaan suoraan tulostaa printterillä tai valokuvausliikkeissä - tällöin omaa tietokonetta ei tarvita.

Mutta filmi pitää ainakin kehittää skannausta varten ja digikameralla taas saadaan nopeammin kuva tietokoneelle. Kuvan esikatselu kamerassa on myös monille tärkeä ominaisuus. Valinta riippuu kuvajan tarpeista.

Alku

 

Miten kuvan värit talletetaan numeerisesti?

Mitä ovat bitti, tavu, kilotavu, megatavu, megapikseli?

Miten kuva talletetaan tiedostoon?

Resoluutio, kuvan koko?

Kamerani tuottaa vain 72 dpi:n resoluution kuviin?

Mitä kuvan resoluution muuttaminen vaikuttaa?

Kuinka saan luotua digitaalisen valokuvan?

Mikä on digitaalikamera / digikamera?

Mikä on skanneri?

 

Lähde: DIGIFAQ.INFO

 
  Home | Kuvagalleria | Kauppa | Hakemisto | Digi Info | Photoshop | Contact Us | Etsi sivustosta |  
 
  Copyright © Pony Foto